Matkailuun liittyvää jakamistaloustoimintaa on olemassa hyvin monenlaista. Jakamistalous ei ole vain majoitusta, vaikka se yleensä mielletäänkin ainoaksi jakamistalouden ilmiöksi – onhan se laajimmalle levinnyt ja eniten huomiota saanut ilmiö. Tässä kolmiosaisessa tekstisarjassa esittelemme jakamistalouden monimuotoisuutta: majoitusta, liikkumisenpalveluita ja muita aktiviteetteja. Näkökulmat on koottu hankkeen aikana järjestetyistä paneeleista ja haastatteluista.

Jakamistalouden majoitustoiminta

Jakamistaloustyyppistä majoitustoimintaa on monenlaista, ensinnäkin maksullista (esim. Airbnb) ja maksutonta (esim. Couchsurfing ja HomeExchange). Samalla alustalla toimiminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki majoittajat toimivat samalla tavalla ja samoissa olosuhteissa. Tämä korostui myös haastatteluissamme. Eräs haastateltavista kertoi vuokraavansa huonetta asunnostaan usein ja vain ollessaan itse paikalla. Toinen haastateltavista puolestaan kertoi vuokraavansa koko asuntoa hänen ollessaan itse poissa paikalta, kun taas kolmas halusi pitää vuokratulot tarkoituksella alle arvonlisäverorajan. Couchsurfingin perusajatuksena puolestaan on se, että majoittaja on itse aina paikalla. Lapissa on myös runsaasti sellaisia koteja, jotka eivät oikeasti ole kenenkään koteja vaan tehty Airbnb-käyttöön. Puolestaan maksutonta HomeExchange-toimintaa on Sallassa toteutettu – ehkä ei niin perinteisesti – loma-asuntoja vaihtamalla. Tämä on hyvä todiste jakamistalouden majoitustoiminnan monimuotoisuudesta ja laajuudesta.

Monta majoittajaa saattaa mietityttää millaiseen kuntoon oma koti jää matkailijoiden jälkeen. Yleinen mielipide haastatteluissa oli se, että kunnioittavat toisten kodissa asumista ja jättävät paikat hyvään kuntoon. Jos majoittaja haluaa kuitenkin määrittää millaisen matkailijan kotiinsa haluaa, tarjoavat majoituspalvelualustat tähän erilaisia tunnistautumis- ja arviointimahdollisuuksia tilanteen helpottamiseksi. Majoittaja voi esimerkiksi rajata, että vain luottokortilla tai passilla tunnistautuneet, kuvallisen profiilin omistavat matkailijat voivat tehdä varauksia omaan kohteeseensa. Lisäksi majoittajat voivat määrittää, saavatko vieraat tehdä suoria pikavarauksia, vai pitääkö matkailijan tehdä ensin kysely vapaasta huoneesta majoittajalle. Tuolloin majoittaja voi matkailijan profiilin ja arviointien perusteella antaa luvan majoittua kohteeseen tai kieltää sen erinäisiin syihin vedoten. Majoittajat haluavat usein myös tavata vieraat heidän saapuessaan, sillä siinä kuitenkin saa vielä viimeisen vaikutelman ja varmuuden kodin ”turvallisuudesta”. Useat majoittajat lisäksi tarjoavat matkailijoille mahdollisuuden kommunikointiin Whatsapp-palvelun kautta, jolloin vieraat voivat halutessaan keskustella mahdollisista ongelmatilanteista kesken vierailun. Tämä varmasti tarjoaa matkailijoille hyvän kokemuksen ja vieraanvaraisen tunnelman lappilaisista kodeista.

Kuka majoittuu ja mihin

Aivan kuten majoituspaikkoja, myös majoittujiakin on monen tyyppisiä. Ympäri maailmaa tulevat isot perheet ja perhekunnat etsivät paikkoja, joissa he voivat viettää aikaa esimerkiksi tehden ruokaa yhdessä, joten he yleensä vuokraavat mielellään kokonaisia taloja. Eräs vierasryhmä oli jopa viihtynyt talossaan niin hyvin, etteivät olleet käyttäneet kaupungin muita palveluita vaan viettäneet suurimman osan ajastaan talossa asuen.

Huoneen vuokraajat voidaan puolestaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään: suomalaiseen kulttuuriin tutustujiin ja halvan majoituksen perässä tuleviin matkailijoihin. Couchsurfing-vieraita kiinnostaa lähes aina suomalainen kulttuuri eikä pelkkä ilmainen majoitus.

Motiivit majoittamiseen ja majoittumiseen

Päämotiivit sekä majoittamiseen että majoittumiseen ovat jokaisessa majoitusmuodossa kuitenkin selkeät: rahan tienaaminen, halvemman majoitusvaihtoehdon löytäminen ja kulttuurienvaihto. Jakamistalouden majoitustoiminta vastaa myös esimerkiksi Rovaniemen joulun ruuhkaiseen sesonkiin, jolloin matkailijoiden suurin motiivi käyttää jakamistaloutta on ylipäänsä löytää majoitus. Kesäaikaan majoituspaikkoja on tarjolla runsaasti hotelleissa ja mökeissä, joten silloin Airbnb-majoitukselle ei ole niin paljon kysyntää.

Suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen onkin iso osatekijä majoituksen valinnassa ja jakamistalouden majoituspalvelut vastaavat tähän kysyntään loistavasti. Vieraita kiinnostaa kotimajoituksessa esimerkiksi suomalainen keittiö, pussilakanan laittaminen, ruoanlaitto, villasukan neulominen ja ovien lukitsemistekniikka. Lapsiperheet myös arvostavat majoittajaperheen lasten seurallisuutta ja vieraanvaraisuutta. Majoittajat ovat myös keksineet uusia tuoteideoita, joilla suomalaista kulttuuria saataisiin konkreettisesti tarjottua matkailijoille. Yksi hyvä esimerkki tästä on ”Leivo pullaa paikallisten kanssa”, joka on innostanut paikallisia pelkästään kokemuksena, ei rahastusmielessä.

Vuosien 2016–2017 aikana Jakamistalous matkailussa on järjestänyt useita eri paneelikeskusteluja ja haastatteluja, joiden aiheena on ollut jakamistalous. Osanottajina näissä tapahtumissa ovat olleet mm. MaRan edustajia, viranomaisia, Taksiliiton jäseniä, matkailualan yrittäjiä, jakamistalouteen erikoistuneita yrittäjiä, luonnonyrittäjiä ja niin edelleen. Näistä haastatteluista on koostettu nyt yhteenvetoja, joissa pureudutaan eri osapuolien näkökulmiin jakamistaloudesta. Tämä teksti on ensimmäinen osa tätä kokonaisuutta.