Matkailuun liittyvää jakamistaloustoimintaa on olemassa hyvin monenlaista. Jakamistalous ei ole vain majoitusta, vaikka se yleensä mielletäänkin ainoaksi jakamistalouden ilmiöksi – onhan se laajimmalle levinnyt ja eniten huomiota saanut ilmiö. Tässä kolmiosaisessa tekstisarjassa esittelemme jakamistalouden monimuotoisuutta: majoitusta, liikkumisenpalveluita ja muita aktiviteetteja. Näkökulmat on koottu hankkeen aikana järjestetyistä paneeleista ja haastatteluista. Osa 1 täällä.

Erilaiset liikkumisen palvelut ovat nousemassa jakamistaloudessa trendiksi majoituspalveluiden rinnalle. Esimerkiksi Ylläksellä toimii MaaS, jonka kautta matkailijat voivat suunnitella matkojaan eri kulkuvälineitä yhdistellen. Samaa alustaa voi käyttää myös matkojen maksamiseen, joten tämä helpottaa matkailijoiden elämää ja suunnittelua huomattavasti. Lapissa, jossa välimatkat ovat pitkiä ja julkisen liikenteen yhteydet välillä huonoja, on tällaisille palveluille erityisesti tarvetta. Lentoliikenteen kasvaessa ei julkisen liikenteen aikataulut ole muuttuneet juurikaan ja useasti linja-autot saattavat lähteä lentokentältä kohti maakuntia ennen kuin kone laskeutuu Rovaniemelle. Esimerkiksi bussiyhteys Sallaan lähtee Rovaniemen lentokentältä 15 minuuttia ennen koneen laskeutumisaikaa. Tähän on haettu muutosta ELY-keskukselta, mutta aikatauluja ei ole muutettu perusteena se, ettei matkailijoita kuitenkaan tulisi linja-auton kyytiin lentokentältä kovinkaan paljon. Toinen lentokenttä, josta yhteys Sallaan olisi hyvinkin järkevä, on Kuusamon lentokenttä. Tässä ongelmana on puolestaan se, että sinne ei lennä lentoja kovinkaan paljon eivätkä matkailijat välttämättä hoksaa lentää Kuusamoon parempien yhteyksien takia.

Kuinka lentokentältä pääsee sitten maakuntiin? Tähän vastaus on taksit, jotka eivät ole kuitenkaan se halvin kuljetusväline. Majoitusliikkeet ovat tarjonneet asiakkailleen hakupalvelua, jolloin matkailijat pääsevät takseja edullisemmin perille, mutta tähän taksikuskit ovat suhtautuneet kriittisesti. Välillä takseja on kuitenkin hankalaa saada ajamaan maakuntiin, sillä Lapin pitkillä välimatkoilla taksien suurin tulonlähde ovat erilaiset Kela-kuljetukset ja koulukyydit. Koulukyytejä liikkuukin esimerkiksi Sallan alueella paljon, koska paikalliset pienten kylien kyläkouluja on lakkautettu ja lapset tarvitsevat kyytejä kodeistaan kouluihin.

Liikkumisen palveluita kehittämällä näitä kyytejä voitaisiin helposti hyödyntää myös matkailijoiden käyttöön. Voisi jopa sanoa, että liikkumisen palveluille, kimppakyydeille ja yksityisten vuokraamille autoille olisi Lapissa todellista tarvetta. Tähän on erilaisilla toimijoilla myös kiinnostusta Lapin alueella, esimerkiksi ShareIt-BloxCar-palvelu voisi olla hyvinkin hyödynnettävissä maakunnassamme, jossa välimatkat ovat pitkiä. Yksi vaihtoehto olisi myös esimerkiksi Facebookin alustalla toimivat Kimppakyyti-palstat, joiden kautta voisi tarjota kyytejä myös ulkomaalaisille matkailijoille. Tällä hetkellä palstat ovat lähinnä suomalaisten matkailijoiden ja paikallisten käytössä.

Kuljetusvälineenä ei myöskään tarvitse olla pelkkä auto vaan myös porolla tai koiralla voi taittaa matkaa. Tai mikä ettei vaikka moottorikelkallakin! Myös liikkumisen palveluissa, aivan kuten muussa jakamistalouden avulla tarjotuissa aktiviteeteissa tarvitaan vain ripaus mielikuvitusta ja hulluutta, ja tuote on jo valmis!

Lisää liikkumisen palveluista voit lukea Liikkumisen palvelut -seminaaristamme ja Tarja Salmelan puheenvuorosta.

Vuosien 2016–2017 aikana Jakamistalous matkailussa on järjestänyt useita eri paneelikeskusteluja ja haastatteluja, joiden aiheena on ollut jakamistalous. Osanottajina näissä tapahtumissa ovat olleet mm. MaRan edustajia, viranomaisia, Taksiliiton jäseniä, matkailualan yrittäjiä, jakamistalouteen erikoistuneita yrittäjiä, luonnonyrittäjiä ja niin edelleen. Näistä haastatteluista on koostettu nyt yhteenvetoja, joissa pureudutaan eri osapuolien näkökulmiin jakamistaloudesta.