Nykypäivän matkailijat tietävät minne ja millaiseen kohteeseen he haluavat matkustaa. He myös haluavat matkoiltaan erilaisia kokemuksia, kokea kohteen kulttuuria ja tavata paikallisia ihmisiä. Laadukkaat palvelut ja yksilölliset kokemukset ovat myös matkailijoiden toivelistoilla. Kuinka matkailijoiden vaatimuksiin pystytään sitten vastaamaan?

Jakamistalous matkailussa -hanke on järjestänyt vuosien 2016-2017 aikana useita haastattelutilaisuuksia ja paneelikeskusteluja, joiden kautta on saatu runsaasti tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Haastatteluista nousi esille, että verkostoitumisessa avainasemassa ovat yritysten yhteistyö, osaamisen ja tiedon jakaminen yrityksestä toiseen. Esimerkiksi Lapin pienet luonnontuoteyritykset täydentävät toinen toistensa tuotteita ja markkinoivat aktiivisesti myös toistensa tuotteita. He myös jakavat palveluja keskenään, eli vaihtavat tuotteita tai palveluita ilman, että raha liikkuu. Yhteistyön ei kuitenkaan tulisi jäädä pelkästään yritysten välisiksi, vaan erityisesti yritysten ja yksityisten henkilöiden välinen yhteistyö mahdollistaa yksilölliset ja paikallisuuteen perustuvat matkailukokemukset. Yksilöllinen matkailijan kokemus ei välttämättä tarkoita mitään suureellista, vaan esimerkiksi ulkosaunan näkeminen ja pakastimeen kurkkaaminen voivat olla aasialaiselle matkailijalle todellisia elämyksiä. Lapissa majoittajien keskuudessa olisi mielenkiintoa järjestää esimerkiksi ”leivo pullaa paikallisten kanssa” -tapahtuma. Tämä toisi hyvän lisän paikallisten arkeen ja olisi varmasti ainutlaatuinen kokemus matkailijoille.

 

Verkostoituminen yritysten kesken

Yleisesti ottaen jakamistaloustoimijat ovat kiinnostuneita verkostoitumaan sekä keskenään että eri yritysten kanssa esimerkiksi Facebook-sovelluksen kautta. Palvelussa jakamistalouden toimijat voisivat toimia vertaistukena toisilleen, ja jakaa mm. majoitusohjeistuksia ja käytännönohjeita, jotka ovat havainneet toimiviksi vieraiden ohjeistukseen. Couchsurfing-majoittajat ovat jo luoneet epävirallisen verkoston toistensa kanssa ja he harjoittavatkin yhdessä yhteisöllistä toimintaa. Tätä varmasti edesauttaa jo se, että palvelu on enemmän yhteisöllisyyteen perustuvaa toimintaa kuin esimerkiksi Airbnb.

Internetpohjainen verkostoituminen edesauttaisi epäilemättä yritysten yhteismarkkinointia. Yritykset voisivat suositella helpommin toistensa palveluita matkailijoille sekä vaihtaa keskenään kokemuksia ja vinkkejä, koska yrityksillä olisi enemmän tietoa toistensa toiminnasta. Yksityiset majoittajat suosittelevatkin usein heidän omiin arvoihin sopivia palveluita, esimerkiksi paikallisuutta tukevia yrityksiä, mutta myös ”tavallisia matkailupalveluja”, kuten Hoplopia ja safariyrityksiä. Majoittajien kokemus on kuitenkin se, että edullista majoitusta jakamistalouden alustojen kautta hakevat matkailijat kokevat perinteiset safarit liian hintaviksi ja matkailijat kaipaisivat enemmän pienimuotoisempaa, normaalia tekemistä. Jakamistaloustoimijoilla olisikin hyvä mahdollisuus vinkata matkailijoille sellaisista tekemisistä, joista matkailuinfo ei tiedota. Verkostoitumisen avulla toisten yritysten toiminnasta tietäisi enemmän ja myös osaisi paremmin tarjota matkailijoiden budjettiin sopivia kohteita.

 

Hyvää palvelua

Verkostoituminen olisikin tarpeen matkailijoiden hyvää palvelemista ajatellen. Esimerkiksi yksityisten luona majoittuvat matkailijat kohtaavat monia haasteita suhteessa hotelleissa asuviin ja ryhmämatkalaisiin. Taksin tilaaminen voi olla haastavaa, kun pitää yrittää lausua suomenkielinen katuosoite, eikä taksi sitten välttämättä löydä oikeaan paikkaan. Eräs haastateltavista on tällaisen tilanteen tullessa eteen pyytänyt matkailijoita menemään naapuriin ja pyytämään apua sieltä, jolloin naapuri soittaa matkailijoille taksin suomeksi. Taksiin olisikin hyvä saada esimerkiksi tekstiviestipalvelu, jolloin taksin tilaaminen helpottuisi huomattavasti.

Auton vuokraamisessakin on omat haasteensa, sillä monella aasialaismatkailijalla ei ole ajokorttia ja Suomen talviolosuhteet luovat myös omat vaikeutensa tiellä liikkumiseen. Hyvä verkostoituminen voisi auttaa sekä matkailijaa että paikallisia yrittäjiä myös näissä tilanteissa.

 

Onko toimintaan sitten rajoituksia?

Verkosto voi myös kannustaa pienyrittäjyyteen. Haastattelussa nousi tosin myös esiin, että Suomen lainsäädäntö (esim. verotukseen ja hygieniaan liittyvät säännökset) rajoittavat helppoa pienyrittäjyyttä, jonka jakamistalous helposti mahdollistaisi.

Mikä sitten on jakamistaloutta ja mikä liiketoimintaa? Milloin toimija on satunnainen, milloin ammattimainen? Ero on kuin veteen piirretty viiva ja se herättää hämmennystä monissa yrittäjissä. Pointtina matkailun jakamistaloudessa on kuitenkin paikallisten resurssien, kuten paikallisen kodin jakaminen sekä eri toimijoiden monipuolinen yhteistyö liiketoiminnassa. Maailmalla on hyviä esimerkkejä perinteisen bisneksen ja jakamistalouden yhteistyöstä yhteisten strategioiden muodossa. Perinteiset palveluntarjoajat voisivat oppia jakamistalouden toimijoilta etenkin kokemusrikkaiden elämysten tuottamista, paikallisten ihmisten kohtaamista ja vaihtoehtojen tarjoamisesta massaturismille, tai tarjota jakamistalouden palveluita osana omaa liiketoimintaa sellaisista tuotteista kiinnostuneille matkailijoille.

Lapissa samansuuntaista yhteistyötä tehdään ilman strategioita, jakamistalous-termiä käyttämättä. Perinteinen jakamisen kulttuuri on yhä kiinteä osa pienten kylien toimintaa (ks. Kyläreitti-toiminta Sallassa). Silti jakamistalous-käsite ja jakamistalous ilmiönä tuntuu pienemmissä Lapin kunnissa vielä toistaiseksi vieraalta. Jakamisen kulttuuri on niin syvällä toimintatavoissa, ettei sitä osata nimetä jakamiseksi tai varsinkaan jakamistaloudeksi. Ei ehkä ole syytäkään ottaa käyttöön jakamistaloustermiä vaan nostaa palvelut esiin nimenomaan paikallisuuden avulla. Paikallisuus on kuitenkin se-juttu matkailijoidenkin näkökulmasta.

 


Vuosien 2016–2017 aikana Jakamistalous matkailussa on järjestänyt useita eri paneelikeskusteluja ja haastatteluja, joiden aiheena on ollut jakamistalous. Osanottajina näissä tapahtumissa ovat olleet mm. MaRan edustajia, viranomaisia, Taksiliiton jäseniä, matkailualan yrittäjiä, jakamistalouteen erikoistuneita yrittäjiä, luonnonyrittäjiä ja niin edelleen. Näistä haastatteluista on koostettu nyt yhteenvetoja, joissa pureudutaan eri osapuolien näkökulmiin jakamistaloudesta.  

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s