Jakamistalous ja sen periaatteiden mukaan toimiminen on yksi keino vastata matkailun kasvun tuomaan kysyntään. Sen lisäksi jakamistalous luo työtä ja voi mahdollistaa työttömille helpon pääsyn takaisin työelämään. Jakamistalous mahdollistaa myös vajaakäytöllä olevien resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä, jotka ovat EU-komissionkin mukaan jakamistalouden hyödyt. EU-komissio kuitenkin tiedostaa myös jakamistalouden haasteet. Kokonaan uudet (liike)toimintamallit eivät sellaisenaan istu olemassa olevaan sääntelyjärjestelmään ja uusien sääntöjen luominen on haastavaa. Esimerkiksi rajat satunnaisen toimijan ja ammattimaisen toimijan välillä eivät ole yksiselitteisiä, vaan ne tulisi määritellä sektorikohtaisesti. Useissa Euroopan kaupungeissa esimerkiksi Airbnb-majoitus on riistäytynyt käsistä, mistä johtuen asuntojen vuokrahinnat ovat kohonneet pilviin ja paikallisasukkaat vastustavat Airbnb:tä ja jopa yleisesti matkailua. Joka tapauksessa komissio kehottaa jäsenmaitaan helpottamaan erityyppisten toimijoiden markkinoille tuloa. Komission lähtökohtana on kuitenkin kehittää jakamistaloutta nimenomaan kestävästi toimivaksi. (Ks. asiasta lisää EU:n collaborative economy -sivustolta).

Vuosien 2016-2017 aikana Jakamistalous matkailussa -hanke on järjestänyt aiheeseen liittyviä paneelikeskusteluita ja haastatteluja. Haastatteluissa yhdeksi teemaksi nousi sääntöjen korostaminen ja toimijoiden tasapuolinen kohtelu. Tämä teksti nostaakin esille haastateltavien näkökulmia aiheesta.

Eri toimijoiden tasapuolinen kohtelu Suomessa pelisääntöjen avulla

Haastattelujen perusteella jakamistaloustoimijat ja edunvalvojat (esim. Mara ja Taksiliitto) ovat samoilla linjoilla siitä, että reilu ja selkeä sääntely helpottaisi kaikkia osapuolia. Mara vaatii tasapuolisia kilpailuolosuhteita kaikille ja peräänkuuluttaa, että eri toimijoiden tasapuoliseen kohteluun ei ole Suomen jakamistalous-keskustelussa kiinnitetty toistaiseksi riittävästi huomiota.

Mediassa ja julkisessa keskustelussa korostunut matkailuelinkeinon ja jakamistaloustoimijoiden vastakkainasettelu ei välttämättä kuvaa todellista tilannetta. Eteenpäin menemistä ja maailman trendeissä mukana pysymistä yhteisiä pelisääntöjen avulla haluavat kaikki. Kysymys kuuluukin, mikä taho säännöt laatisi? Mikään viranomainen ei koe sen kuuluvan heille. Haastatteluista kävi myös ilmi, että yhteiset pelisäännöt eivät myöskään voi olla samat kaikille. Oikeudet ja velvollisuudet eivät voi olla samat yksittäisellä, satunnaisesti majoittavalla tai liikkumisenpalveluita tarjoavalla henkilöllä kuin suurella yrityksellä, heille kaikille tarvittaisiin omat pelisäännöt kuinka toimia jakamistaloudessa.

Haastatteluista tuli myös ideoita pelisääntöjen laatimiseen. Sääntelyn ja ohjeistuksen tulisi olla portaittainen. Tämä tarkoittaisi sitä, että satunnaisia pääomatuloja saava saisi kaikista kevyimmän ohjeistuksen toimintaan ja suuret yritykset puolestaan vähän vaativamman ohjeistuksen.  Kullekin tasolle laadittaisiin siis omat säännöt, mutta tällä tavoin tasapuolisuus toteutuisi.

Saattaisi olla tarpeen myös määritellä erilaiset säännöt eri alueille. Suomessa Rovaniemi suosittuna matkakohteena kohtaa jakamistalouden haasteet ja tarpeen aivan eri mittakaavassa kuin esimerkiksi Oulu.

Sääntöjä tulisikin näillä kriteereillä laatia monenlaisia, eikä tämä välttämättä ole mikään yksinkertainen ja helppo juttu. Haastatteluissa kävi ilmi, että Suomessa on jopa liikaakin erilaisia sääntöjä ja niitä noudatetaan hyvin orjallisesti. Jos sääntöjä olisi jokaiselle segmentille omansa, tietäisikö yrittäjä aina mitä sääntöjä hänen pitäisi noudattaa? Haastateltavat totesivat myös, että jakamistalouden sääntöjä tuntuvat kaipaavan eniten naapurit muiden käyttäessä enemmän maalaisjärkeä. Tässä riittääkin puntaroimista, jotta kaikki osapuolet saataisiin tyytyväisiksi. Pelkkä maalaisjärjen käyttö vie pitkälle, mutta toisaalta kirjoitetut säännöt auttaisivat niin yrittäjää, naapuria kuin matkailijaakin.

Vuosien 2016–2017 aikana Jakamistalous matkailussa on järjestänyt useita eri paneelikeskusteluja ja haastatteluja, joiden aiheena on ollut jakamistalous. Osanottajina näissä tapahtumissa ovat olleet mm. MaRan edustajia, viranomaisia, Taksiliiton jäseniä, matkailualan yrittäjiä, jakamistalouteen erikoistuneita yrittäjiä, luonnonyrittäjiä ja niin edelleen. Näistä haastatteluista on koostettu nyt yhteenvetoja, joissa pureudutaan eri osapuolien näkökulmiin jakamistaloudesta.