Tässä kolmen blogitekstin sarjassa esitellään jakamistalouden käsittelyä julkisessa keskustelussa ja mediassa. Olemme jakaneet yleisen keskustelun kehityksen kolmeen osaan, jotka ovat jakamistalouden syntyvaiheen idealismi, jakamistalouden kasvu ja jakamistalouden kritiikki ja tulevaisuus. Toinen blogiteksti käsittelee jakamistalouden kasvuvaiheeseen liittyvää keskustelua.


Jakamistalous ilmiönä ja siihen liittyvä keskustelukenttä on hyvin laaja ja monitahoinen. Dredge & Gyimóthy1 esittävät, että jakamistalouden piirissä yhdistyy aiemmin toisiinsa kuulumattomia ideoita kuten erilaisia malleja talousjärjestelmistä, kulttuurillisia ja moraalisia näkökulmia ihmisten yhteiseloon, ja ideoita tehokkuudesta ja parannetusta arvonluonnista. Jakamistalous ei suuressa määrin kuitenkaan ole muuttanut vaihdantaan käytettäviä talousjärjestelmiä. Lukuun ottamatta pieniä yhteisöjä, jotka käyttävät vaihdantaan omaa valuuttaa tai kryptovaluuttaa, jakamistalous nojaa hyvin vahvasti perinteiseen talousjärjestelmään.

Jakamistalous on kuitenkin ratkaisevasti muuttanut ihmisten suhdetta omistamiseen. Aiemmin asunto tai auto oli kotitalouksille kulueriä aiheuttava kallis investointi, johon muodostui henkilökohtainen suhde ja jonka käyttöoikeutta ei helposti avattu muille. Jakamistalouden myötä yksilöt ja kotitaloudet ovat alkaneet nähdä auton, kodin tai vapaa-ajan asunnon pääomana, jolla on vaihdanta-arvoa globaaleilla alustatalouden markkinoilla. Jakamistalouden kasvu on määritellyt uudelleen ihmisten suhdetta kotiin ja omistamiinsa esineisiin.

Jakamistalouden aiheuttama suurin murros on kuitenkin tapahtunut liiketoimintamalleissa. Digitaalisen talouden aiheuttama vanhojen toimintamallien murtuminen alkoi ensin digitaalisesta jakelusta, jolla tehokkaasti voitiin pienillä kustannuksilla jakaa digitaalista sisältöä ympäri maailmaa. Sama muutos on jakamistalouden, tai alustatalouden myötä, siirtynyt pääomia sitoviin yksityisten ihmisten investointeihin kuten asunnot, autot, polkupyörät jne. Näiden tuotteiden välittäminen on tullut mahdolliseksi radikaalisti pienemmillä vaihdantakustannuksilla kuin aiemmin ja tämä teknologian mahdollistama tehokkuuden kasvu on avannut väylän globaaleille markkinoille kaikkialla.

 

 

1. Dredge, D. & Gyimóthy, S. (2015). The collaborative economy and tourism: Critical perspectives, questionable claims and silenced voices. Tourism Recreation Research, 40, 286–302.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s