Tässä kolmen blogitekstin sarjassa esitellään jakamistalouden käsittelyä julkisessa keskustelussa ja mediassa. Olemme jakaneet yleisen keskustelun kehityksen kolmeen osaan, jotka ovat jakamistalouden syntyvaiheen idealismi, jakamistalouden kasvu ja jakamistalouden kritiikki ja tulevaisuus. Tämä kolmas blogiteksti käsittelee jakamistalouden kritiikkiä ja tulevaisuuden kehityssuuntia.


 

Vaikka jakamistalous on saanut osakseen paljon positiivista huomiota, niin kasvun myötä se on saanut osakseen myös paljon kritiikkiä. Yksi keskeisimmistä kritiikin kohteista on työntekijän asema jakamistaloudessa. Palveluita välittävien teknologia-alustojen omistajat halusivat oikeudellisesti nähdä palveluiden tarjoajat yksityisinä ammatinharjoittajina, mutta oikeuslaitos on puuttunut tähän näkemykseen esimerkiksi Kaliforniassa ja Englannissa. Myös taloudellinen vastuu ongelma- ja korvaustilanteissa on usein vielä epäselvää jakamistalouteen liittyvässä liiketoiminnassa.

Jakamistalouden aihepiirissä keskustellaan myös osallisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä teemoista. Jakamistalouden välitystoiminta on teknologiapainotteista ja rajaa tiettyjä ihmisryhmiä toiminnan ulkopuolelle. Lisäksi jakamistalouteen on raportoitu liittyvän syrjiviä ja tai epätasa-arvoisia käytänteitä.

Jakamistalouden kehitys näyttää etenevän ainakin kahteen suuntaan. Yritykset, jotka edustavat ns. alustataloutta jakamistalouden piirissä näyttävät etsivän mittakaavaetuja ja pyrkivät yhä suurempaan kustannustehokkuuteen. Tästä esimerkkinä mm. Uber, joka teki Volvon kanssa aiesopimuksen 24 000 kuljettajattoman auton toimittamisesta vuoteen 2021 mennessä. Volvo toimittaa autot, joissa on valmius kuljettajattomuuteen ja Uberin teknologiaosasto on kehittämässä ohjelmistojärjestelmää hallinnoimaan autoja Uberin tarpeen mukaan. Uberin edustaja kommentoi julkistusta sanomalla tämä kehitysaskeleen olleen Uberin tavoite alusta saakka. Hän lisäsi, että “It only becomes a commercial business when you can remove that vehicle operator from the equation”. Samaan aikaan osuuskuntatyyppinen toiminta lisääntyy ja on esitetty aloitteita jäsentensä omistamista alustoista jakamistalouden käyttöön. Näyttäisi siis mahdolliselta, että samalla kun alustatalouden globaalit välityspalvelut kulkevat yhä tehokkaamman markkinatalouden suuntaan, niin jakamistalouden alkuperäiseen ajatukseen kuulunut sosiaalinen yhteisöllisyys toteutuu tehomarkkinatalouden ulkopuolella kaupunkiaktivismina, yhteisöllisenä kaupunkisuunnitteluna, moderneina osuuskuntayhteisöinä ja avoimien teknologiaratkaisujen kautta.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s