Matkailijat tuovat kohdealueelle niin sanottua ”uutta rahaa”, joka hyödyttää paikallistaloutta. Kun matkailijat asioivat yrityksissä, muodostuu välittömiä vaikutuksia. Nämä voidaan jakaa tulovaikutuksiin ja erilaisiin työllisyysvaikutuksiin. Talousvaikutuksia muodostuu myös matkailijan yöpyessä vertaismajoituksessa.

Kyselyjä Rovaniemellä

Vertaismajoitus haasteet ja mahdollisuudet majoitustoiminnassa -hankkeessa suoritettiin kysely, jonka avulla oli tarkoitus selvittää, mitä palveluja, sekä kuinka paljon rahaa vertaismajoituksessa Rovaniemellä yöpyvät käyttävät. Vaikka kohderyhmää lähestyttiin usein tavoin, vastauksia kertyi yhteensä vain 21. Tästä syystä kyselyn tuloksia voi pitää  näytteenä, jonka pohjalta voi esimerkiksi suunnitella mahdollisia jatkotutkimuksia.

Vastauksia kerättiin kesän, syksyn ja loppuvuoden 2019 aikana. Kyselyä jaettiin sähköisenä vertaismajoitusta välittäville yrityksille, lähetettäväksi edelleen majoittujille. Sähköistä ja paperiversiota kyselystä jaettiin jonkin verran myös suoraan vertaismajoittajille, mutta heidän tavoittamisensa osoittautui melko haastavaksi. Vastausmäärän lisäämiseksi vertaismajoittujia pyrittiin lisäksi tavoittamaan suoraan järjestämällä heille kyselyjä lentoasemalla, Napapiirillä, Arktikumissa, keskustan kauppakeskuksissa sekä rautatieasemalla. Kyselyjen toteuttamiseen osallistuivat Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämisprojektinsa puitteissa. Vertaismajoittujille jaettiin kyselyyn ohjaavan QR-koodin sisältäviä paperilomakkeita, joiden avulla vastaaminen oli mahdollista myöhemmin. Kokemus kuitenkin osoitti, että matkailijat eivät täyttäneet kyselyä jälkikäteen. Kyselylinkin sisältäviä lomakkeita jaettaessa tuli ilmi myös se, että selvästi suurin osa puhutelluista matkailijoista ilmoitti yöpyvänsä tavanomaisessa majoituksessa, kuten hotellissa. Mikäli vertaismajoittujia tavoittelee satunnaishaastatteluna esimerkiksi lentokentällä, työ on jokseenkin tehotonta. Kyselyprosessi osoittaa, että kuten omatoimimatkailijat yleensä, vertaismajoittujat on verrattain vaikeasti tavoitettava kohderyhmä.

Vastaajista vapaa-ajan matkalla oli 11, opiskelijoita viisi, työmatkalla kolme ja väliaikaisasujia kaksi. Matkat painottuivat kevättalveen ja loppuvuoteen. Selvästi yli puolet vastanneista viipyi Rovaniemellä 2–4 vuorokautta. Viisi puolestaan viipyi yhden vuorokauden ja kaksi pitempään kuin viikon.  Sekä keskustassa että 1–2 kilometrin päässä keskustasta yöpyi lähes 10 vastaajaa. Muutama vastaajista yöpyi 2–6 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Yli kuuden kilometrin etäisyydellä keskustasta ei yöpynyt kukaan.

Edullisuus päämotiivi vertaismajoituksen valintaan

Kyselyyn osallistuneista 15 osti majoituksensa Airbnb:n kautta, neljä Booking.comin kautta ja kaksi Forenomin kautta. Vastaajilta kysyttiin, miksi he päättivät yöpyä vertaismajoituksessa. Vastausvaihtoehtoja sai valita useita. Selvästi yleisin syy valintaan oli edullisuus, jonka nimesi kaiken kaikkiaan 18 vastaajaa. Kahdeksan vastaajaa halusi ruoanlaittomahdollisuuden. Neljä puolestaan halusi tilavan majoituksen ja niin ikään neljä arvosti mahdollisuutta majoittua paikallisten tapaan. Kolme vastaajaa ilmoitti, että muuta majoitusta ei ollut saatavilla.

Vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon he käyttivät rahaa eri palveluihin matkansa aikana. Pienen vastausmäärän takia tilastollisia laskelmia rahankulutuksesta ei voitu tehdä, mutta vastaukset antavat tietoa siitä, mihin palveluihin vertaismajoittujat rahaa käyttävät. Ruokakauppoihin käytti rahaa 17 vastaajaa, kun taas ravintoloissa asioi 12 vastaajaa. Takseja ja muita julkisen liikenteen palveluja käytti viisi vastaajaa ja auton vuokraajia oli kolme. Tapahtumissa kulutti rahaa neljä vastaajaa. Yksi asioi muuta, kuin ruokaa tarjoavassa vähittäiskaupassa, ja yksi ohjelmapalveluja tarjoavassa yrityksessä. Yksi vastaaja käytti muita, nimeämättömiä palveluja.

Ajatuksia seuraaviin tutkimuksiin

Kyselyn tulosten pohjalta voidaan tehdä varovaisia johtopäätöksiä. Tulokset kertovat siitä, että vertaismajoituksessa yöpyvistä hyötyvät myös muut alueen toimijat, kuin majoittajat. Vertaismajoittujat ilmoittivat käyttäneensä esimerkiksi kaupan ja ravintoloiden palveluja.

Lähes kaikki vastaajat olivat valinneet vertaismajoituksen edullisesta hinnasta johtuen. Mikäli kyselyyn olisi saatu enemmän vastauksia esimerkiksi joulusesongin aikana, tulokset olisivat saattaneet olla toisenlaisia. Mielenkiintoisena kysymyksenä jäi auki muun muassa, olisiko korkeasesongin aikana kertynyt enemmän vastauksia ”Muuta majoitusta ei ollut saatavilla” -vaihtoehtoon. Nyt vastanneiden joukossa oli useita opiskelijoita, joille edullinen hinta on tärkeää.

Kysely raotti ikkunaa vertaismajoittujien taustoihin ja palvelutarpeisiin. Varsinaista talousvaikutusten arviointia olisi syytä selvittää tarkemmin muissa yhteyksissä. Mahdollisia kyselyjä suunniteltaessa on huomioitava erityisesti, miten kohderyhmä tavoitetaan. Paras keino on todennäköisesti pyrkiä aikaisempaa tiiviimpään yhteistyöhön vertaismajoitusta välittävien tahojen kanssa.

LÄHTEET:

Kukkonen E. & Paakki H. & Suomela E. (2019) Vertaismajoitus, haasteet ja mahdollisuudet majoitustoiminnassa. Kehittämisprojekti 29.11.2019. Lapin ammattikorkeakoulu, julkaisematon selvitysraportti.

Satokangas P. (2020) Kysely vertaismajoittujille. Lapin ammattikorkeakoulu, kyselyaineisto.