Sosiaalinen toimilupa
Luentosarja alkoi tiistaina 1.2.2022 järjestetyllä Paikallisuus ja jakamistalous -luennolla.
Ensimmäisen luennon keskeisimpiä käsitteitä on sosiaalinen toimilupa. Käsite voidaan rinnastaa paikallisyhteisöjen ja matkailijoiden väliseen suhteeseen ja niitä sitovaan jännitteeseen.
Sosiaalisen toimiluvan käsitettä käytetään matkailun tutkimuksessa harvakseltaan, vaikka se kuvaa hyvinkin konkreettisesti yhtä vastuullisen matkailun keskeisistä ongelmakohdista. Sitä on tosin vaikea määritellä, kuka sosiaalisen toimiluvan todellisuudessa voi myöntää. Se kuitenkin tiedetään, että sosiaalinen toimilupa voidaan myös ottaa pois toiminnan muuttuessa kontekstiin sopimattomaksi.
Alustatalous
Toisen luennon aiheena torstaina 3.2.2022 oli kuluttajansuoja alustataloudessa.
Alustataloudella tarkoitetaan toimintaa, jossa olennaisessa asemassa on internet-perustainen infrastruktuuri ja sen päälle rakennetut palvelut. Kuluttajat käyttävät erilaisia digitaalisia alustapalveluita jopa päivittäin – myös tiedostamattaan. Alustapalveluiden synonyymiksi voi useissa tilanteissa lipsahtaa Airbnb tai muu jakamistaloutta ilmentävä sovellus. Alustapalvelut ovat kuitenkin lisääntyneet valtavasti, ja alustatalous vie jatkuvasti tilaa perinteiseltä talousjärjestelmältä. Kuluttajansuoja alustataloudessa on kuitenkin täynnä juridisia ja aiemmin mainitsemiani “harmaan alueen” kysymyksiä, ja oikeudellisia tapauksia on toistaiseksi käsitelty vain yksittäistapauksina. Yleistettävää lainsäädäntöuudistusta kaivataan siis muuttuvalle talouden kentälle.
Lisäksi esteettömyyden ja saavutettavuuden kysymykset ovat tulleet ajankohtaisiksi, kun erilaiset palvelut siirtyvät verkkoon. Ongelmana voidaan nähdä esimerkiksi vanhan väestön mahdollisuuksia ja tietotaitoa ymmärtää verkossa toimimisen käytänteitä, jolloin vanhuskin jää usein riitatilanteissa omilleen – digimaailmassa kun oletetaan käyttäjien tunnistavan esimerkiksi erilaiset huijaukset, joiden tehtailu lukeutuu alustatalouden suurimpiin ongelmapaikkoihin.
Monet suositut verkkokaupat, kuten Zalando ja CDON hyödyntävät alustataloutta toiminnassaan toimimalla myyntialustana eri kaupoille ja myyjille. Näin pienetkin kaupat ja myyjät voivat kasvattaa näkyvyyttään sekä saavutettavuuttaan. Lisäksi esimerkiksi käytettyjen vaatteiden uudelleenmyynti on mahdollistettu tavallisille kuluttajille Zadaa- ja Tise-alustojen avulla.
Vastuuta ja vastuuttomuutta
Tiistaina 15.2.2022 luennoitiin aiheesta alustayritysten yhteiskuntavastuu.
Suurimpia kysymyksiä jakamistalouden vastuullisuudessa on itse vastuu. Alustataloutta on vaikea verrata perinteiseen talousjärjestelmään, jossa yritykset tuottavat hyödykkeitä kuluttajille ja kantavat vastuun hyödykkeen oikeellisuudesta sekä laadusta. Kuluttajaa suojelee kuluttajansuojalainsäädäntö, joka tulee kuvioihin yrityksen tuottaessa kuluttajalle pettymyksen. Jakamistalouteen kuuluu sen sijaan useinkin järjestely, jossa kuluttaja tarjoaa resurssejaan toisille kuluttajille erilaisten alustapalveluiden välityksellä. Roolit ovat liukuvat, nestemäiset ja epäselvät, joten kuluttajansuoja ei aina anna kuluttajalle totuttua turvaa.
Yhteiskuntavastuulla ei tarkoiteta pelkästään lain mukaisesti toimimista, vaan myös kaikkea muuta – sitä, mitä laki ei vaadi, mutta kuluttajat vastuulliselta yritykseltä odottavat.
Naapurustossa voi häiriötä aiheuttaa rappukäytävässä matkalaukkuineen kolistelevat matkailijat, jolloin syyttävä sormi osoittaa usein yksittäistä majoittajaa. Mikäli majoittaja kuitenkin toimii voimassaolevien lakipykälien mukaan, majoitustoiminnassa ei sinänsä ole mitään väärää. Tällöin kriittisen tarkastelun kohteeksi voikin joutua päätöksentekijät tai jopa valtavat kansainväliset alustapalveluyritykset.
Paikallinen mallintaminen
Viimeisen yhteenvetoluennon aikana torstaina 17.2.2022 käsiteltiin myös yhtä Jaava-hankkeen työpaketeista, vastuullisen jakamistalouden mallia.
Jakamistalouden vastuullisuuden haasteiden myötä myös toimivan, eri sidosryhmiä palvelevan ja vastuullisen jakamistalouden mallin laatiminen on haastavaa. Jakamistalouden muodot ja toimijat ovat kansainvälisistä alustapalveluista huolimatta paikallisia ja paikkaan sidonnaisia, ja kansainvälisen mallin muotoilu ei ole edes toivottavaa.
Jakamistalouden vastuullisuus vaatii paikallista tarkastelua, jolloin voidaan huomioida kaikki toimintaan liittyvät toimijat, kulttuuriset erot ja piirteet, paikallinen talous, poliittiset vaikutukset sekä seutukohtaiset ekologiset seikat.
Jaava-hankkeen Studia Generalia -luentosarja antaa kattavan käsityksen nykyaikaiseen jakamistalouteen sekä sen haasteisiin. Vastuullisen jakamistalouden kehittäminen vaatii perinteisen talousjärjestelmän ja kuluttajansuojalainsäädännön uudelleentarkastelua, matkailutoimijoiden osallistamista ja mukautumista digitalisoituvaan maailmaan.
Linnea Pikkupeura, Lapin yliopiston matkailututkimuksen opiskelija sekä korkeakouluharjoittelija
0 kommenttia