Jaava-hankkeen kaikki toimenpiteet kiinnittyivät menetelmälliseksi toteutustavaksi valittuun toimintatutkimusprosessiin. Menetelmän arvioitiin mahdollistavan hankkeen osallisten ja tutkijoiden välisen vuoropuhelun, tuottavan konkreettisia työvälineitä matkailun jakamistalouden vaikutuspiirissä oleville toimijoille ja lisäävän käsitteellistä ymmärrystä ilmiöstä. Menetelmällä pyrittiin tuomaan uutta myös yhteiskuntatieteellisen ja oikeustieteellisen tutkimuksen väliseen keskusteluun.

Toimintatutkimuksen kohteena on jokin muutoksille altis käytäntö tai ilmiö, ja tavoitteena on ymmärtää, parantaa tai muuttaa käytäntöjä​. Tutkimuskohdetta tarkastellaan sisältäpäin​; ne, joita tutkimusongelma koskettaa, osallistuvat aktiivisesti tutkimukseen. Käytännön ongelma on suoraan tai epäsuorasti tutkimukseen osallistuvien määrittämä ja osalliset ovat tutkimuksen aktiivisia toimijoita. Tutkijat ja tutkimukseen osallistujat ovat toimintatutkimuksessa tasavertaisia​ – kaikkien tieto on arvokasta, asiantuntijuus nousee koko ryhmästä, eikä tutkija ole yksin asiantuntija.  (Garcia-Rosell, 2013; Hakkarainen, 2017; Kemmis & Wilkinson, 1998.)

Jaava-hankkeessa kaikkia osallisia yhdisti tarve ja halu ymmärtää paremmin jakamistalousilmiötä omasta näkökulmastaan. Ymmärryksen lisäksi osalliset kaipasivat konkreettisia käytännön ohjeita oman toiminnan kehittämiseen sekä mahdollisia suosituksia tai linjauksia ilmiötä koskettavaan kansalliseen toimintaan, kuten jakamistaloutta koskevaan sääntelyyn.

Tutkimuksellisesti hankkeen tavoitteet oli jaettu jo hankesuunnitelmassa osallisilta kerätyn ennakkotiedon ja odotusten pohjalta neljään työpakettiin: 1) Sosiaalinen toimilupa, 2) Yhteiskuntavastuu jakamistaloudessa, 3) Arvonluonti jakamistalouden yhteiskehittämisessä ja 4) Alustat sopimusympäristönä.

Itse toimintatutkimusprosessiin kuului neljä tapaamista sekä prosessin tuloksia esittelevä yhteenvetotapaaminen.  Mukana olevat toimijat valmistautuivat työpajoihin hankkeen työpakettien sisältöihin pohjautuvilla ennakkotehtävillä. Hankkeen tutkijat puolestaan reflektoimalla edellisen työpajan keskusteluja kukin oman vastuutyöpaketin näkökulmasta. Toimintatutkimuksen ryhmätapaamisten ohella toteutettiin mittava aineistonkeruuprosessi:

• Teemahaastattelut eri jakamistaloustoimijoille (hanketoimijat 10 kpl, vertaismajoituspalveluiden tarjoajat 10 kpl, vertaiselämysten tarjoajat 8 kpl, asiantuntijat /viranomaiset 2 kpl ja yritysedustajat 2 kpl – yht. 32 kpl)
• Online-elämysten testaus ja reflektointi (opetustoimeksianto, kokemusten kirjalliset reflektiot (35 kpl) ja niistä käydyt ryhmäkeskustelut (8 kpl)
• Host-guest kirjeenvaihdon kokoaminen (yht. 38 viestiketjua)
• Media-analyysi (63 mediatekstiä kahden vuoden ajalta Helsingin Sanomista ja Lapin Kansasta),
• Kaksi kirjallisuuskatsausta (jakamistalouden yhteiskuntavastuu ja oikeudelliset ulottuvuudet)
• Kuluttajille suunnattu kysely (toteutus yhdessä Kuluttajaliiton kanssa, 171 vastausta

Toimintatutkimustapaamisten työskentely oli poikkeuksetta aktiivista ja keskustelu vilkasta. Aineistonanalyysejä käytiin läpi ryhmän tapaamisissa jo analyysiprosessien varhaisissa vaiheissa, ja tapaamisten sisältöjä muokattiin myös niiden ohjaamana. Kaikkiaan osallistujapalaute oli erittäin positiivista, osallistujat kokivat tapaamisten tuoneen tietoa ja näkemyksiä uusista näkökulmista sekä lisänneen merkittävästi vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken.

Muuttunut yhteiskunnallinen tilanne vaikutti voimakkaasti matkailutoimialaan, ja hankkeen teemoista on tullut entistä keskeisempiä. Pandemiamyllerryksen keskellä hanke pystyi kuitenkin tuottamaan käytännössä kaikki ennakoidut tulokset. Hankkeen tuloksina luvatut erilaiset tietopaketit ja ohjeistukset kuluttajille niin jakamistalouden tarjoajien kuin käyttäjien näkökulmasta on koottu Jakamistalouden kuluttajaoppaaseen. Lisäksi hankkeen sivuille on koottu eri toimijoiden laatimia ohjeistuksia matkailun jakamistalouden harjoittajille ja ilmiöön kiinnittyville sidosryhmille.

Työpakettien päätulokset esitellään viidessä infograafissa ja työpakettikohtaisissa yhteenvetoblogeissa. Ensimmäinen työpaketti toi matkailututkimukseen tuoreen näkökulman: sosiaalista toimilupaa on aiemmin sovellettu varsin vähän niin matkailuun kuin jakamistalouteenkin. Matkailun jakamistalouden yhteydessä sosiaalinen toimilupa on kontekstista riippuva, jatkuvasti muuttuva tila, jota ei jossain kontekstissa voi ei ehkä koskaan saavuttaa. Toisessa työpaketissa havaittiin, että yhteiskuntavastuun merkitys korostuu jakamistaloudessa, kun jakamiseen osallistuu alustan tarjoava yritys. Alustoilla toimiva jakamistalous edellyttää kaikkien vaihdantaan osallistuvien osapuolten vastuullisuuden uudelleen määrittelyä verrattuna perinteiseen talouteen. Kolmas työpaketti täydensi arvonluonnin keskusteluja: arvon yhteisluontia ei ole aikaisemmin tutkittu näin syvällisesti jakamistalouden kontekstissa. Uutena tutkimuksellinen avauksena oli arvon yhteisluonti virtuaalielämyksissä. Neljännessä työpaketissa havaittiin, että alustavastuu on vasta eriytymässä EU:n tuottamassa säädöksissä omaksi liiketoiminnan sääntelyn ja vastuualan muodoksi. Toimintatutkimusaineiston perusteella ensisijaisia oikeudellisen vastuuttamisen kohteita ovat yhä tarjoajan roolissa toimivat alustakäyttäjät. Työpakettien summana tuotettiin jakamistalouden paikallinen malli.

Kaikkiaan hankkeen toiminnasta ja tuloksista on syyskuun 2022 loppuun mennessä julkaistu:

• kuluttajaopas
• viisi infograafia
• neljä haastatteluartikkelia
• neljä tieteellistä artikkelia
• väitöskirja
• yamk-opinnäytetyö
• 22 blogipostausta

Jo julkaistujen lisäksi valmiina on kaksi käsikirjoitusta, jotka ovat julkaisuprosessissa. Tekeillä on viisi artikkelia sekä kolme väitöskirjakokonaisuuttaa.

Hankkeen tuloksia esiteltiin neliosaisessa Studia generalia -sarjassa, hankkeen loppuwebinaarissa ja neljässä tieteellisessä konferenssissa. Tutkimussisältöjä on viety osaksi kolmen Lapin yliopiston opintojakson sisältöjä. Lisäksi hankkeen teemoja ja tuloksia on käsitelty asiantuntijapuheenvuoroissa sekä twitter-postauksissa.

Hanke on kerännyt huomiota ja erilaisia haastattelu-, kirjoitus- ja kommentointipyyntöjä on tullut laajasti eri medioista ja eri sidosryhmiltä. Pyyntöjä on tullut myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankeverkostossa mukana olleet kansalliset toimijat ovat hyödyntäneet ja levittäneet tuloksia kansallisella tasolla; esimerkiksi lausuntopyyntöjä/tiedusteluja on tullut lainsäädännön valmistelu- ja vaikuttamistyön tueksi.

Hanke on tuottanut, ja hankkeessa olleet tutkijat tulevat tuottamaan, yhä edelleen uutta tutkimustietoa matkailun jakamistalouden vastuullisuudesta, yhteiskuntavastuusta ja sosiaalisesta toimiluvasta. Tätä yhteiskunnallisesti varsin merkittävään ja vaikuttavaan ilmiöön liittyvää tietoa voivat hyödyntää niin kuluttajat, yritykset, päättäjät kuin viranomaisetkin.

Maria Hakkarainen, yliopistonlehtori Lapin yliopisto, Jaava-hankkeen vastuullinen tutkija

Lähteet

García-Rosell, J-C. (2013). A multi-stakeholder perspective on sustainable marketing: Promoting sustainability through action and research. Faculty of Social Sciences, University of Lapland. Acta Universitatis Lapponiensis 247.

Hakkarainen, M. (2017). Matkailutyön ehdot syrjäisessä kylässä. Faculty of Social Sciences, University of Lapland. Acta Universitatis Lapponiensis 357.

Kemmis, S. and Wilkinson, M. (1998). Particpatory Action Research and the Study of Practice. Teoksessa B. Athew, S. Kemmis and P. Weeks (toim.), Action Research in Practice (s. 21-36). Lontoo: Routledge